Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Julkaisemattomat artikkelit

Kokoan tälle sivulle joukon julkaisematta jääneitä artikkeleitani. Tekstien laatu vähän vaihtelee ja aihepiireissä voi olla päällekkäisyyksiä. Teksteissä on kuitenkin näkökohtia, jotka eivät ole tulleet esille julkaistuissa artikkeleissa tai varsinaisissa julkaisuissa.

Jätän kaikkiin artikkeleihin näkyviin päivämäärän, joka kertoo viimeisimpien muutosten ajankohdan. Tämän sivun tarpeisiin olen oikolukenut tekstit ja korjannut kirjoitusvirheitä. Mitään oleellisia muutoksia en ole tehnyt.

Vuonna 1996 kirjoitin artikkelin Tiedon moraaliset, eettiset ja juridiset ulottuvuudet. Käsittelen siinä (ehkä vähän hajanaisesti) tietämiseen kuuluvaa vastuuta. Väitän että vastuu on tietoon kuuluva ominaisuus samaan tapaan kuin totuus tai tarkkuus. Kritisoin deontologisen liberalismin mukaista valkoisen, varakkaan miehen moraalifilosofiaa, joka pystyy oikeuttamaan mitkä tahansa normit tai teot, jos ne vain edistävät varakkaiden edelleen vaurastumista.

Vuonna 1997 kirjoitin artikkelin Sananvapaus oikeutena ja mahdollisuutena. Käsittelen siinä helmikuussa 1997 julkaistua sananvapaustoimikunnan mietintöä, joka ei juuri lainkaan koskenut sananvapautta vaan enemmänkin lain mahdollisia rikkomuksia koskevaa tutkintaa. Suomi ei ollut vielä liittynyt EU:n rahaliittoon mutta oli siihen innolla menossa mukaan - vaikka ainoana EU-valtiona.

Artikkelin kantavana ideana on, että sananvapautta täytyy puolustaa sitä aktiivisesti käyttämällä. Sananvapauden puolustamisessa tarvitaan hyvin monien ihmisten osallistumista. Jos vapaamatkustajia on liikaa sananvapaus kuihtuu. Sananvapauden laajentaminen vaatii uskallusta. On puhuttava julkisesti asioista, joista vallanpitäjän mielestä ei saisi puhua.

Tähän ajankohtaan liittyy pääministeri Paavo Lipposen kuuluisaksi tullut tokaisu eduskunnassa: Nahkurin orsilla tavataan. Riitely Lipposen ja Esko Ahon välillä oli siinä määrin kiivas, että muutaman päivän ajan seurasin huolella, mitä YLE eri lähetyksissään saa asiasta selville. Osoittautui, että YLE kyllä mainitsi tapahtuman, mutta ei sanallakaan pystynyt selittämään, mistä oli kysymys. YLE ei ollut tuolloin tehtäviensä tasalla eikä ole edelleenkään.

Jälkikäteen olen ihmetellyt ja ihmettelen vieläkin, miksi Ruotsi ei liittynyt rahaliittoon mutta Suomi liittyi. Kyseessähän on todennäköisesti typerin päätös, mitä Suomessa on sotien jälkeen tehty. Meille on kerrottu että rahaliittoon liittyminen oli itse asiassa rutiininomainen osa EU-sopimusta. Miksi kyseistä kohtaa ei ollut Ruotsin sopimuksessa? Olivatko Suomen neuvottelijat ääliömäisen typeriä, vai oliko kyse jostain aivan muusta? Jonkun pitäisi selvittää, mitä todellisuudessa oikein tapahtui.

Vuonna 1998 kirjoitin artikkelin Työn luonteen ymmärtäminen tietoyhteiskunnassa. Käytän siinä Hannah Arendtin käsitteitä työ (labour), valmistaminen (work) ja toiminta (action). Kuten jo tästä luettelosta käy ilmi, suomen ja englannin kieliset termit eivät ole jotenkin yksi yhteen.

En ole muokannut tai parannellut artikkelia vaikka se olisi sitä kaivannut. Ainoat muutokset koskevat viittauksia, jotka kohdistuvat kirjojen suomen kielisiin versioihin. Kirjoittamishetkellä niitä ei oltu vielä julkaistu.

Vuonna 1999 pidin luennon Jyväskylän yliopiston digitaalisen median koulutusohjelmassa. Luennon aiheena oli Tietovarannot ja demokratia. Luento käsittelee Cohen & Araton määrittelemän kansalais-yhteiskunnan yleisen mallin pohjalta tiedon, vallan ja demokratian keskinäisuhteita. Demokratia voi kuihtua mutta se voi myös kukoistaa. Ainakin nyt, vuonna 2017 aito demokratia on enää henkitoreissaan. Jokaisen kannattaisi miettiä, miksi näin on päässyt tapahtumaan.

Vuonna 2001 kirjoitin artikkelin Julkisuus ja tietoverkot - Muodostaako Internet julkisen sfäärin. Käsittelen siinä yleisön ja julkison muodostumisen mahdollisuutta Internetissä. Johtopäätökseni on, että Internetistä puuttuivat ja edelleenkin puuttuvat sellaiset laajalle yleisölle tarkoitetut julkaisu- ja keskustelufoorumit, jotka pystyisivät panemaan johtavat poliitikot ahtaalle. Sellaisia foorumeja Suomessa ehdottomasti tarvittaisiin!

Vuonna 2001 kirjoitin artikkelin Informaation omistaminen - Yksityisen etu vai yhteisöllisyys. Käsittelen siinä tietoverkoissa jaettavan informaation omistamisen oikeuttamista. Esitän, että tällaista informaatiota pitäisi käsitellä julkishyödykkeenä, joka olisi koko ihmiskunnan vapaasti käytettävissä.