Julkaisemattomat artikkelit
Kokoan tänne joukon julkaisemattomia artikkeleita. Ne ovat pääasiassa 90-luvulta. En ole löytänyt niille mitään julkaisufoorumia. Saatan viitata niihin FB-päivityksissä. Kaikki tekstit on ladottu uudelleen. Täydennän vielä tekstien esittelyjä.
Tiedon moraaliset, eettiset ja juridiset ulottuvuudet. Teksti on vuodelta 1996 ja jos oikein muistan, se oli tarkoitettu osaksi kirjaa, jonka muut kirjoittajat olivat enimmäkseen professoreja. Hanke kuitenkin kariutui ja se oli minun kannaltani hyvä asia. Olin aivan liian kovatasoisessa seurassa.
Sananvapaus oikeutena ja mahdollisuutena. Teksti on vuodelta 1997. Se on osittain aika kovansävyinen kirjoitus maamme sananvapauden tilasta tuolloin, lähes 26 vuotta sitten. Teksti on edelleen ajankohtainen - ehkä vieläkin ajankohtaisempi nyt kuin tuolloin. Tekstiä ei ole tarjottu mihinkään julkaisuun.
Työn luonteen ymmärtäminen tietoyhteiskunnassa. Teksti on vuodelta 1998 ja olen (luultavasti) käyttänyt sitä joiltakin osin väitöskirjassa. Artikkeli perustuu Hannah Arendtin teokseen Vita Activa.
Herruudeton sananvapaus. Teksti on vuodelta 1998. En enää muista, mihin tarkoitukseen se on kirjoitettu - jos mihinkään.
Tietovarannot ja demokratia on Jyväskylän yliopistossa vuonna 1999 pidetty luento.
Julkisuus ja tietoverkot. Teksti on vuodelta 2001 enkä muista, mitä tarkoitusta varten se on kirjoitettu. Siinä pohditaan kuitenkin ajankohtaista aihetta. Kyse on julkaisufoorumien tarpeellisuudesta julkisen kansalaiskeskustelun tarpeisiin.
Tätä nykyä keskustelua käydään - tai ehkä on parempi sanoa yritetään käydä - lähinnä pienpuolueiden suljetuilla foorumeilla. Myös pienpuolueiden ulkopuolella avatut foorumit on suojattu käyttäjätunnuksilla ja salasanoilla.
Jos Suomi olisi demokratia, valtiovalta tukisi määrätietoisesti vaihtoehtomediaa ja erilaisia kansalaiskeskustelun foorumeja.
Informaation omistaminen. Teksti on vuodelta 2001 enkä muista, mitä tarkoitusta varten se on kirjoitettu. Se on kuitenkin erittäin ajankohtainen. Tekstissä esitetty päättely soveltuu sellaisenaan sähköisessä muodossa olevien kaunokirjallisten teosten eli e-kirjojen levittämiseen yleisten kirjastojen ja myös Kansalliskirjaston kautta.
Esitän nimittäin, että sähköisessä muodossa olevan informaation levittämisessä pääsääntönä tulisi olla maksuttomuus. Ihmiskunta on nimittäin koko historiansa aikana pystynyt tuottamaan yhden ainoan hyödykkeen, joka käyttäytyy kuin julkishyödyke. Sähköisessä muodossa oleva informaatio on ehtymätön ja kulumaton samaan tapaan kuin auringonpaiste.
Olen tehnyt isäni kaunokirjallisesta tuotannosta e-kirjat ja asiasta innostuneena tein heti perään Algoth Untolan ja Joel Lehtosen KOKO tuotannosta e-kirjat - sekä EPUB- että PDF-muodossa. Olen tarjonnut niitä veloituksetta vapaasti levitettäväksi Joensuun ja Savonlinnan kirjastolle, Kansalliskirjastolle ja lisäksi yleisten kirjastojen keskuskirjastolle, joka on käytännössä Helsingin kaupunginkirjasto.
Mikään näistä ei ole kiinnostunut maksuttomien, vapaasti kopioitavien e-kirjojen ottamisesta kokoelmiinsa. Sen sijaan kirjastolaitos on käyttänyt paljon aikaa, työtä ja rahaa sellaisen järjestelmän luomiseen, että maksullisten e-kirjojen levitys toimisi mahdollisimman mutkattomasti.
Tavoitellussa järjestelmässä jokainen kirjasto ostaa harkintansa mukaan muutaman kappaleen kutakin e-kirjaa, jolloin lukumäärä samalla määrittelee sen, kuinka monta e-teosta voi olla lainassa samanaikaisesti. Laina-ajat ovat luonnollisesti rajallisia.
Tarjoamani e-kirjat voisi kopioida omalle laitteelle ilman palautusvelvollisuutta. Ne voisi polttaa vaikka CD-levylle. Yhdelle CD-levylle mahtuisi kymmenien kotimaisten klassikkojen koko tuotanto. Kotimaisten klassikkojen e-muodossa olevien teosten pitäisi olla kansakunnan yhteistä, arvokasta omaisuutta, josta kuka tahansa, koska tahansa, missä tahansa voisi vapaasti nauttia.
Martin Heidegger ja Dasein
Julkaisen tässä artikkelin Martin Heideggerin Daseinista. Artikkeli perustuu pääosin Alexander Duginin teokseen: Martin Heidegger: The Philosophy of Another Beginning. Lisäksi olen käyttänyt Michael Millermanin teoksia ja hänen maksullisia kurssejaan Duginista ja Heideggerista.
En ole koskaan opiskellut filosofiaa, joten tekstillä ei ole mitään relevanssia yliopistoissa filosofiaa opiskelleiden henkilöiden kannalta.
