Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Hallinnon tutkimus -lehti

Pidin joulukuussa 2000 esitelmän Hallinnon tutkimuksen päivillä Kuopiossa. Joku paikalla olleista kuulijoista kiinnostui esitelmäni aiheesta ja pyysi sitä kirjallisessa muodossa. Osoittautui, että henkilö oli alan professori ja lehden toimituskunnan jäsen. Laajensin esitystä ja lähetin sen julkaistavaksi. Sen jälkeen asiasta ei kuulunut mitään (tai olen hukannut kirjeenvaihdon). En saanut koskaan oikovedosta enkä julkaistua lehteä.

ARTO-tietokannan mukaan artikkelini on kuitenkin julkaistu. Pyysin sitä lehden nykyiseltä toimittajalta. Lehteä ei löytynyt, alkuun ei edes tietoa siitä, että artikkeli olisi julkaistu. Sähköistä arkistoa lehdellä ei ilmeisesti ole. Minulla on tallessa lehdelle lähettämäni versio ja julkistan sen tässä. Se saattaa jossain määrin poiketa lehden julkaisemasta versiosta.

Vuoden 2001 numerossa 2 julkaistu artikkeli Standardit tietohallinnon johtamisessa - Standardien valinnan yhteiskunnalliset ja eettiset lähtökohdat käsittelee tietojen pitkäaikaisessa tallentamisessa ja siirrossa tarvittavien standardien valintaa julkishallinnossa. Esittelen kolmitasoisen aksiologisen mallin, jonka perusteella standardeja voidaan arvioida ja valita. Väärin valittu standardi tulee yhteiskunnalle erittäin kalliiksi. Näin oli vähällä käydä tietoliikenteen tärkeimpiä yhteyskäytäntöjä valittaessa. Ministeriöt ja telelaitokset olivat täysin hakoteillä kaikkine kalliisti palkattuine asiantuntijoineen.

Olin mukana kahden ison viraston (TKK ja GTK) tietohallinnon kehittämissuunnitelmien laatimisessa parin vuosikymmenen ajan. Tästä johtuen myös kyseisten hallinnonalojen ministeriöiden toimintatapa tuli tutuksi. Lisäksi osallistuin lukuisiin tilaisuuksiin, joissa valtiovarainministeriön edustajat selostivat omia lähtökohtiaan.

Artikkelista käy vähintäänkin rivien välistä ilmi, että suhtauduin hyvin kriittisesti ministeriöiden kykyyn ja haluun todella johtaa ja ottaa vastuuta valtion tietohallinnosta. Varsinkaan valtiovarainministeriössä ei ollut vähäisintäkään mielenkiintoa standardien valintaa koskeviin kysymyksiin. Vallalla oli käsitys, että antamalla virastoille ns. vapaat kädet, markkinat hoitavat asian parhaalla mahdollisella tavalla. Mielestäni kyseiset henkilöt eivät olleet tehtäviensä tasalla.

Kun viime vuosien aikana olen lukuisia kertoja asiakkaan ominaisuudessa päässyt tutustumaan HUS:n kirurgisiin ja muihinkin palveluihin, olen mielenkiinnolla olan yli kurkkimalla yrittänyt perehtyä käytössä olevien järjestelmien integraation asteeseen. Asiasta kysellessäni, hoitajat yleensä pudistelevat epätoivoisen oloisena päätään. Ilmeet kertovat paljon.

Kun välillä käytän yksityisen sektorin palveluja, tieto siirtyy yksityisen ja julkisen sektorin välillä pelkästään paperimuodossa - näin siitäkin huolimatta, että kummallakin puolella voi olla sama henkilö, sama kardiologian tohtori.

Kauhulla odotan sitä hetkeä, että valtaan pääsevät monikansalliset suuryhtiöt. Potilastiedoista tulee väistämättä näiden liikeomaisuutta - valinnan vapauden nimissä tietenkin. Aikanaan allekirjoitettava TTIP-sopimus tulee olemaan yksityisyyden suojan kannalta todellinen painajainen.